Rairuoho kasvaa ja munaa jaossa

Millä todennäköisyydellä tämä tapahtuu. Tyhjä vaunu junassa, minulla käytäväpaikka 24 ja joku kurppa istui taas mun paikalla. En edes jaksanut kommentoida ja pyytää häntä siirtymään, joten onnekseni ravintolavaunu on ihan mukava paikka. Lisäkseni ravintolavaunussa on kaksi ihmistä, tyhjiä pöytiä jäljellä seitsämän, eteeni pölähtää kahvin kera karvainen setämies, siististi pukuun pukeutunut, hyvätapainen mies kohteliaasti kysyi saako istua seuraan. No et saa, mutta istu nyt sitten. Miehellä oli mustat lasit, jotka häiritsevät melkoisesti, kun ei tiedä mitä hän katsoo. Oli kohtuullisen kuumottavaa yrittää syödä ruisleipää pupeltamatta. 

Ratikassa oltiin kaverini kanssa pääsiäisenä ja keskivaiheilla taitoskohdan toisella puolen vihreämustaseepraraidalliseen pukuun pukeutunut mies istui kumarassa ja hinkkasi jotain. Penkkien välistä näkyi tahdikkaasti heiluva pää. Toiminta näytti melkoisen epäilyttävältä. Ratikan kääntyessä tajusimme hänen tahkovan kenkiään. Sitä jatkui ja jatkui ja jatkui, vaikka varmasti kengät olivat jo putsplank. Kiva pääsiäisasu sanoin, kaverini totesi; "rairuoho". Nauratti.

Istuin uuden kaupunkini terassilla ensimmäisenä iltana muutettuani Helsinkiin ja ensimmäiseksi kaverikseni sain vanhemman ponnaripäisen miehen nahkatakissa. Suihku olisi ollut kiva. Mies kertoi asuinalueen historiasta, jengeistä ja polttopulloista. Palavia pulloja heitelleet tyypit eivät olleet saaneet putkaa, linnaa, vankeutta, koska poliiseille oli tullut toinen keikka. 

Koko illan edestakaisin kortteleita kuljeskeli mies vaaleanpunaisessa sulkahatussa ja nahkahousuissa. Humalassa.

                            Kesä ja kärpäset

Koska juna on niin huippupaikka, ihmisiä työnnetty pieneen purkkiin matkalla tuhoon, niin seuraavakin tapahtui täällä samaisessa. Hieman pyöreähkö tiukkoihin verkkareihin pukeutunut, akneikäinen poika otti sata selfietä. Sain koko matkan, eli noin tunnin todistaa, kuinka monta erilaista käsimerkkiä on mahdollista kuvata. Itsehän tiedän perus rockrock, peace ja peukku. Satakaksi, satakolme, sataneljä selfietä. En kehtaisi. Näyttää hullulta. Olisi ollut paikallaan tarjoutua ottamaan hänestä yksi onnistunut kuva.

Tässä ärsyttävien hipsterien kansoittamassa kaupunginosassa tapasinkin entisen nyrkkeilijämestarin, kännissä kuin käki. Ollut kuulemma viimeisin suomalainen olympiamitalisti ja tottavie google kertoikin, että tottahan tuo Tauno turisi. En päässyt selville, että onko vielä työssäkäyvä vai käykö tämä työstä, mutta tavoitteensa oli kuulemma olla koko kesä kännissä. Mielenkiintoinen juttu muuten, kertoi käyneensä thaihieronnassa kaverinsa kanssa nukkumassa. 12 tuntia sammuneena ja kuulemma koko ajasta tuli maksettuakin vielä.

Jos pääsiäinen jo oli tätä katkokävelyn ja pukujen juhlaa, odotan todella vappua!

Kevätterveisin: Toistaiseksi tuntematon N

Kevät tuoksuu paskalta

Tervetuloa päärautatieasemalle.. steissille. Luulin ennen, että steissi on joku jalkapallostadion. Täällä taas tutut Räkä ja kumppanit. He ovat jo tuttua kauraa, lähes kotoisia. Istuin penkeillä vihersmoothie kädessä ja viereeni tuli kolmenkympin paikkeilla oleva poikanen, ympärikännissä tietysti. Muilla aineilla saattoi olla osuutta asiaan. Hän katseli mun juomaa ja tokaisi; "anna huikka". Kaverilla roikkui nenästä suuhun viiksikarvoissa keltavihreä räkä. Ei tehnyt enää mieli smoothieta.

Räkän kavereihin kuuluvat ainakin hampaaton youtubevideoiden reivikaveria muistuttava punasävyinen camopilotti takin omaava pitkä laihahko kaveri, sekä muita arjen omalla tavallaan selviytyjiä.

Eräs vihreään toppaliiviin pukeutunut mies asemalla arveluttaa. Ulkomaalaistaustainen mies päivystää siellä aina. Ei ole henkilökuntaa. Ei ole humalassa. Kuuluu ehkä mafiaan.

Alepassa haisi vahva urea. Vanha ukko oli ostamassa olutta. Kassajonossa haisi paska. Eri ukko, vanha tämäkin, oli ostamassa olutta. Viereeni pysäkillä istui ulkomaalaistaustainen nainen. Mistä he ostavat hajuvetensä?

                         Kivat sukat, eikö?

T: toistaiseksi tuntematon N, paitsi jos näitte naisen pyörimässä puhelin kädessä ympyrää karttapalvelua hyödyntäen. Kyllä, se olin minä etsimässä kauppaa, jotain muuta kuin alepaa.

P.s. Kuljin sporalla ensimmäisen kerran yksin; en eksynyt.

Eka kerta sporassa

Valehtelin heti alkuun. Ei ole mun eka kerta ratikassa, raitsikassa tai sporassa, miksikä sitä kukakin tykkää kutsua. Olen satunnaisesti ystäväni avustuksella matkustanut Helsingin..Stadin alueella noin viisi kertaa ja joka kerta näillä matkoilla näen jotain uutta ja ihmeteltävää, lähinnä sekopäisiä ihmisiä.

Ihmiset ovat erittäin mielenkiintoinen aihealue, varsinkin silloin, kun kukaan ei näe, mutta minäpäs näen! Kunnon naapurikyylä, niin että senhän voisi jo lisätä harrastusten listaan.

Virallisesti ensimmäisen kerran kun kävin Helsingissä muistan elävästi yläasteaikoinani nähneeni salkkareiden Roosan. Edellisellä kerralla näin Hunks - tanssija Juccin ja taas salkkareiden Camillan. Ja kukas heitä junttina wow efektillä varustettuna tuijottaa päästä varpaisiin ja takaisin, kuin minä.

Viimeksi hämmästyksekseni samaan kahvilaan sattuikin hipihtävä mies kaverinsa kanssa, paljain jaloin tietenkin. Oli talvi. Kaverilla oli kengät.

Samaisessa kahvilassa viereiseen pöytään istui ulkomaalaistaustainen pariskunta, tai pikemminkin vastanaineet, kirjaimellisesti. Heidän iltansa alkoi tai jatkui pöydässä kädestä pidellen. Tunnin päästä he söivät toisiaan ja lopputuloksena nainen istui hajareisin miehen päällä. Vaatteet pysyivät ainakin päällä siihen asti, kunnes poistuimme paikalta.

Ystäväni kanssa kävimme myös kerran kaupassa. Ystävällisesti toipuoleinen setämiehen ikään ehtiny hapsutukkainen, quasimodoa ruumiillisesti muistuttava mies hipelöi kaupan kahvikuppeja ja etsi lusikkaa. Kädet ja kynnet olivat kuin jäätynyttä multaa kaivaneet. Ja kyllä, hän koski jokaiseen mukiin. Ei tehnyt enää mieli kahvia.

Iltasella pikainen kauppareissu vielä alepaan, kassajonossa epäonninen alkoholisti ennen yhdeksää kiireellä lähtenyt aamukaljoja ostamaan, että uuteen nousuun heti aamulla. Hänellä ei kyllä ole tainnut ollakaan koskaan laskuja välissä, hyvä että pystyssä pysyi.

Tänään lähden matkalaukkuineni isoon kaupunkiin ja aijonkin perustaa blogini uusille asioille, kokemuksille ja ennenkaikkea sille mitä maalaistollo siellä näkeekään. Odotan edes yhtä normaalia kauppareissua. Valehtelin taas. En odota <3

-Toistaiseksi tuntematon N