keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Polliisitalo

Kokemusta kerrakseen käydä poliisilaitoksella. Yleisesti poliisilaitokset ovat virastomaisia, suht siistejä paikkoja, mutta täällä onkin oranssit penkit ja mustat ihmiset. Lapsi rääkyy ja vahva myski haisee. Pahoittelen tässä kohtaa, en ilmaissut tätä rasismi mielessäni, vaan ihan oikeasti monikulttuurisuus nyt vaan haisee varissuon bussilta.

Kun lähdin tälle antoisalle matkalle pasilaan, pysäkillä joku huru-ukko tuli ratikasta ilman paitaa, istui viereeni ja kertoi että oli unohtanut paidan kotiin. Melko vilakka tuuli oli hänenkin mielestään.

Varo vaaraa, sano mato

Ratikassa oli ongelmia, setämies laitapuoleinen huusi puhelimelleen; "vitun pelle saatana!"

Pysäkillä eräällä miehellä oli kassi kädessä ja hän kaivoi sieltä posliinin sirpaleita samalla höpisten; "Vanha arabian vuoka mä heitin helvettiin sen, jumalauta aamul mä tajusin et kämpil on kylmempi ku täällä. Jäätyy pystyyn siellä.." ja laittoi astian roskikseen.

Kuva ei liity mihinkään

Aamuisin eräässä bussissa tapahtui seuraavaa. Tukevahko partamies aamuna yksi tuli bussiin ja istui eteeni. Oli naurussa pitelemistä, kun toinen huojuu eestaas eteen taa ja hokee "sähköposti, suomalainen sähköposti, suomalainen sähköposti." Tätä jatkui noin kymmenen minuuttia. Aamuna kaksi setä oli nukahtanut pysäkille tolpan viereen, meni nyt bussi ohi tällä kertaa ja aamuna kolme ukko joi olutta kaupan edessä kiireellä, että ehtisi bussiin. Ei ehtinyt. Sen koomin en pappaa nähnyt, koska vaihdoin reittiä.


Sadepäivän kunniaksi teille satuili: toistaiseksi tuntematon N





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Auktoriteettiongelma

Sunnuntaisin käypi rautatieaseman läpi työmatkani. Oi tätä ihanuutta, kun kotikonnuilla tässä olekaan hetkeen tapahtunut mitään huimaa. As...